Puhe tytöille ja nuorille naisille

Alla YK-liiton verkkosivuilla julkaitu kolumnini:

Puhe tytöille ja nuorille naisille

Lähden lokakuussa YK:n yleiskokoukseen Suomen Nuorisodelegaattina, osana maan virallista yleiskokousvaltuuskuntaa. Tulen käyttämään puheenvuoron kolmannen komitean istunnossa. Tänä vuonna ajankohtaisia teemoja ovat lasten oikeudet, vapaaehtoistoiminta ja työllisyys. Lähdin valmistelemaan puhetta itselleni erittäin tärkeästä asiasta, johon myös nämä kokouksen teemat linkittyvät hyvin.

Puheen teeman valitseminen oli helppoa. Päätin käsitellä tyttöjen ja nuorten naisten oikeuksia ja mahdollisuuksia tämän päivän maailmassa. Vaikka itse olenkin pohjoismaalainen nainen, ei tasa-arvo tässäkään maailman kolkassa ole aivan mallillaan. Lähtökohtana puheelleni pidin oikeutta tasa-arvoiseen kohteluun kaikilla elämän alueilla: oikeutta päättää omasta vartalosta, oikeutta koulutukseen, työhön ja osallisuuteen yhteiskunnassa eri tasoilla.

Pyrin kuulemaan suomalaisten nuorten viestejä siitä, mitä heidän mielessään tulisi puheessa käsitellä. Monien mielestä tytöistä puhuminen oli erinomainen idea, mutta ilmastonmuutos ja sen tuoma uhka askarrutti nuoria. Uskon, että moni edustaja tulee ottamaan ilmastonmuutoksen puheessaan esiin.

Naisten oikeuksista on puhuttu vuosisatoja. Monissa maissa on päästy tilanteeseen, jossa naisia ainakin päällisin puolin kohdellaan tasa-arvoisesti. Toinen kysymys on puheiden ja arjen käytäntöjen välinen ristiriita. Se, että kaikilla olisi maailmassa samat oikeudet, voi johtaa ainoastaan hyvään - tyttöjen oikeuksien parantuminen vapauttaa myös poikia heitä määrittävistä tiukoista normeista. Puhe siitä, että tasa-arvo olisi esimerkiksi Suomessa jo saavutettu, tuskin pitää paikkansa.

Nuorisodelegaatteja lähetetään nykyään jo useista maista, ja suurin osa heistä tulee rikkaista pohjoisen maista. Kyse on tietysti resursseista sekä ehkä myös siitä, että kaikkialla nuoria ei oteta vakavasti (ei aina Suomessakaan). Olisi tärkeää, että jokaisen YK:n jäsenmaan delegaatiossa olisi nuorisoedustaja, sillä monet YK:ssa käsiteltävät asiat koskettavat erityisesti nuoria niin tämän päivän toimijoina kuin tulevaisuuden "toivoina". Kuka voisi paremmin puhua nuoren äänellä kuin nuori itse?

Syyskuun alussa parikymmentä nuorisodelegaattia eri puolilta maailmaa kokoontui Helsinkiin yhteiseen valmistautumistapaamiseen. Käsittelimme puheidemme teemoja, yritimme löytää yhteistä näkemystä vapaaehtoisuuteen, työllisyyteen ja lasten oikeuksiin liittyvissä kysymyksissä sekä pohdimme YK:n vuosituhattavoitteita ja nuorten roolia niiden saavuttamisessa. Kolmipäiväinen istunto oli antoisa, mutta myös haasteellinen. Monet nuorisoedustajista olivat Euroopasta ja silti yhteisen sävelen löytäminen oli hankalaa. Pohdin hartaasti tämän tapaamisen jälkeen niitä haasteita, joita YK:n yleiskokouksessa kohdataan. Yhteisen linjan löytyminen on siellä vielä hankalampaa. Toivoani en kuitenkaan aio heittää, sillä YK:ssa tavoitteena on toimia niin, että tämä maailma olisi parempi paikka meille kaikille.

Minä toivon, että puheeni ja toimenpide-ehdotukseni otetaan vakavasti. Toivon, että tyttöjen ja nuorten naisten elämään liittyvien haasteiden esiin nostamisella on merkitystä. Toivon, että jotain jossain liikahtaa, että maailma muuttuu hitusen mukavammaksi. Kutsukaa minua nuoreksi idealistiksi ja maailman parantajaksi - se ei haittaa - olen ylpeä siitä!